Bauhaus: yhtye, joka keksi goottilaisuuden

Ennen kuin goottityyli muodostui tunnistettavaksi alakulttuuriksi omine kauppoineen ja estetiikoineen, oli olemassa yksi tietty yhtye, yksi tietty levy ja yksi tietty hetki lavalla. Bauhaus ei julistanut mitään manifestia. Se vain soitti.

Bauhaus on brittiläinen post-punk-yhtye, joka loi 1970-luvun lopulla sen soundin ja visuaalisen ilmeen, jota pidetään nykyään goottityylin perustana. Heidän musiikkinsa ja ennen kaikkea se, miten he esiintyivät, vaikuttivat suoraan siihen, miltä goottilaiset asut näyttävät vielä tänäkin päivänä. Mustat paidat, pitkät silhuetit, karkeat kankaat ja dramaattinen kontrasti eivät ole sattumaa, vaan estetiikka, joka sai alkunsa juuri Bauhausista.

Tässä artikkelissa käydään läpi:

• miten tietyt Bauhausin kappaleet heijastuvat vaatevalintoihin
• mitä Peter Murphyn ja muun kokoonpanon imago muutti goottipukeutumisessa
• mistä Bauhausin vaikutus näkyy nykyisissä goottivaatetuksissa

Lähdetään liikkeelle musiikista ja päädytään suoraan vaatekaappiin.

Konkreettisia kappaleita, konkreettisia asukokonaisuuksia: mitä Bauhausin musiikki muutti vaatekaapissa?

Bauhausin musiikki ei kuulosta taustamusiikkilta. „Bela Lugosi's Dead" -kappaletta kuunnellessa on vaikea olla huomaamatta, miten se asettaa tietyn tunnelman, ja tunnelman mukana tulee tietty tapa pukeutua. Juuri tässä kappaleessa kuulee, mistä rakkaus leyhyviin, pitkiin kankaisiin, väljiin leikkauksiin ja vaatteisiin, jotka eivät rajoita liikkumista mutta näyttävät silti dramaattisilta, on peräisin.

Bauhausin post-punk-rytmi ja kitaroiden jännite heijastuivat tyyliin, joka yhdistää raakuuden tiettyyn teatraalisuuteen. Käytännössä se tarkoittaa mustia paitoja väljällä kauluksella, leveälahkeisia housuja ja pitkiä kardigan-neuleita ohuesta neuloksesta. Mikään ei ole sovitettu vartaloon väkisin. Mittasuhteet ovat tarkoituksella epätasapainoiset, ja kokonaisuus vaikuttaa siltä kuin vaate eläisi omaa elämäänsä.

Materiaaleihin kannattaa kiinnittää huomiota. Bauhausin inspiroimaan tyyliin sopivat hyvin mattapintaiset kankaat, kuten viskoosi, ohut pellava tai jersey. Kiilto ja jäykkyys eivät kuulu tähän, sillä juuri pehmeys ja leikkauksen tietty määrittelemättömyys rakentavat sen tunnusomaisen vaikutelman. Jos etsit lähtökohtaa, aloita yksinkertaisesta mustasta paidasta, jossa on pidennetty takaosa, tai oversized-collegepaidasta, jossa on raaka, viimeistelemätön reuna.

Koko asukokonaisuuden mittasuhteet kannattaa myös miettiä. Jos yläosa on selvästi väljä ja pitkä, alaosa voi olla kapeampi, esimerkiksi suorat mustat putkihousut tai tiukat leggingsit. Se toimii paremmin kuin kahden leveän elementin yhdistäminen kerralla, koska silloin kokonaisuus menettää selkeytensä. Käänteinen yhdistelmä on myös mahdollinen: istuva, pitkä paita tucattuna leveisiin, korkeavyötäröisiin housuihin. Avain on kontrasti, ei symmetria.

Tämän tyylin asusteet ovat yleensä minimaalisia ja koristeettomia. Ohut nahkavyö, yksinkertainen metallinen ketju, paksupohjaisia kenkiä ilman turhia koristeita. Mikään ei saa viedä huomiota itse leikkaukselta ja kankaalta. Jos tekee mieli koruja, valitse yksi näyttävä elementti, esimerkiksi leveä ranneke mattametallia, useiden pienten yksityiskohtien sijaan. Samalla kannattaa tutustua laajemmin goottilaisen muodin periaatteisiin, jotta ymmärtää paremmin, miten asusteet sopivat kokonaisuuteen.

Tämä ei ole tyyli, joka vaatii kokonaisen asukokonaisuuden rakentamista alusta alkaen. Yksi elementti, jossa on se ominainen väljyys ja raakuus, riittää saamaan muun vaatekaapin soimaan eri sävyssä. Bauhaus goottilaisen muodin viitepisteenä toimii juuri näin, yksityiskohdan, mittasuhteiden ja kankaan valinnan kautta, ei pakollisten symbolien listan avulla. Se on erinomainen esimerkki siitä, miten goottilainen musiikki on muovannut muotia aivan alusta lähtien.

Peter Murphy ja muu kokoonpano: ulkoinen ilme, josta tuli vertailukohta

Peter Murphyn ei tarvinnut selitellä mitään. Yksi kuva riitti kertomaan kaiken: tiukat mustat paidat, pitkänomainen siluetti, ylöspäin muotoiltu tukka ja voimakkaasti valolla kontrastoitu kasvot. Kyse ei ollut lavapuvusta vaan johdonmukaisesti rakennetusta tyylistä, joka toimi yhtä hyvin esiintymislavalla kuin sen ulkopuolella.

Muu kokoonpano, eli Daniel Ash, David J ja Kevin Haskins, toi kokonaisuuteen omat elementtinsä. Ash käytti väljempiä leikkauksia, joissa näkyi selkeä punk rock -vaikutus: nahkatakkeja yhdistettynä kapeisiin housuihin ja massiivisiin kenkiin. Juuri tässä raakuuden ja tietyn huolettomuuden yhdistelmässä piilee jotain, mikä näkyy edelleen tyyleissä, joissa goottius kohtaa post-punkin.

Bauhausin ulkoinen ilme osoitti, että proporcioiden kontrasti toimii paremmin kuin yhtenäistäminen. Leveä yläosa kapean alaosan kanssa tai päinvastoin, pitkä väljä paita istuvien housujen kanssa. Tällaiset yhdistelmät eivät vaadi kalliita vaatteita, vaan tietoista leikkausten valintaa. Huomasin, että tämä proporciosääntö toimii riippumatta siitä, etsitkö arkiasua vai konserttilookia.

Kannattaa kiinnittää huomiota konkreettisiin proporcioihin, sillä siinä piilee ero toimivan kokonaisuuden ja sattumanvaraisen näköisen asun välillä. Oversize-paita, joka ulottuu puoliväliin reittä yhdistettynä kapeisiin mustiin putkihousuihin, on klassinen asetelma, joka toistuu tuon aikakauden kuvissa ja on edelleen helppo toteuttaa. Jos pidät lyhyemmästä yläosasta, voit valita istuvan topin ja yhdistää sen leveään midi-hameeseen tai korkeavyötäröisiin löysiin housuihin. Lopputulos on samankaltainen, koska kyse on selkeästä kontrastista asun kahden osan välillä, ei tietystä mallista.

Materiaalivalinnoilla oli myös merkitystä. Mattapintaiset kankaat, ohut puuvillainen jersey, kulunut nahka, ei mitään kiiltävää eikä liian jäykkää. Tällainen pintarakenteiden yhdistelmä antaa asulle yhtenäisyyttä ilman, että tarvitsee turvautua valmiisiin katalogikokonaisuuksiin. Tämä lähestymistapa toimii moneen suuntaan eikä lukitu yhteen alatyyliin.

Nahan suhteen kannattaa erottaa paksummasta, strukturoidusta nahasta tehty takki ohuemmasta ja pehmeämmästä materiaalista. Ash käytti jälkimmäistä tyyppiä, joka laskeutuu vapaammin eikä jäykistä siluettia. Nykyään vastaavan paksuinen tekonahka on helposti saatavilla ja antaa samankaltaisen visuaalisen vaikutelman. Verkko-ostoksilla kannattaa kiinnittää huomiota materiaalikuvaukseen ja paksuuteen, koska kuvat eivät aina kerro, kuinka jäykkä tai pehmeä takki todellisuudessa on. Kokonaisuuteen sopii hyvin myös goottinen jalkineet miehille, sillä massiiviset kengät olivat olennainen osa Bauhausin tyyliä. Ero 0,6 mm ja 1,2 mm tekonahan paksuuden välillä tarkoittaa kirjaimellisesti erilaista istuvuutta liikkeessä ja erilaista tapaa kantaa takkia. Liian jäykkä takki törröttää hartioilla sen sijaan, että se laskeutuisi vapaasti, mikä muuttaa koko asun proporciot.

Näkyykö Bauhausin vaikutus nykyisissä goottiasuissa?

Kyllä, ja aika selvästi. Väljät mustat paidat syvällä kaula-aukolla, leveät housut pehmeästä kankaasta, pitkät suoralinjaset takit, kaikilla näillä on juurensa siinä, mitä Bauhaus esitteli kahdeksankymmentäluvulla. Kyse ei ole suorasta kopioinnista, vaan tietynlaisesta tavasta ajatella mittasuhteita ja volyymia.

Nykyinen goottifashion hyödyntää mielellään leikkauksia, jotka pidentävät vartalolinjaa ahtauttamatta. Oversizehupparet paksuista neuleista, midi-hameet raskaasta kankaasta, boksimaisen leikkauksen takit, kaikki nämä viittaavat saman aikakauden raakaan ja rennon yhdistelmään. Itse valitsen useimmiten juuri tällaisia yhdistelmiä, koska ne toimivat yhtä hyvin arjessa kuin keikoillakin.

Yleinen virhe tällaisia asuja rakennettaessa on yhdistää useita oversizeosia kerralla ilman mitään mittasuhdepistettä. Jos yläosa on leveä ja pitkä, alaosassa kannattaa olla selkeämpi linja, esimerkiksi suora lahje löysien housujen sijaan. Tai toisin päin, löysiin housuihin sopii paita kapeammalla hihalla. Ideana on, että asussa on jonkinlainen rytmi eikä kaikki vain roiku päällä.

Kannattaa kiinnittää huomiota myös materiaaleihin ja tekstuureihin. Ohut jersey, sifonkiset yksityiskohdat, kulutettu puuvilla, matta sametti, nämä ovat kankaita, jotka toistuvat nykyisissä goottikollektioissa ja sopivat samaan pukeutumisfilosofiaan: mikään ei saa olla jäykkää eikä liian muodollista. Vaikka asu näyttäisi dramaattiselta, siinä pitää pystyä liikkumaan vapaasti. Kankaan koostumus kannattaa tarkistaa ennen ostoa, varsinkin verkko-ostoksilla, koska kuvista on vaikea arvioida, hengittääkö materiaali kesällä tai rypistyykö se muutaman tunnin käytön jälkeen.

Eri tekstuurien yhdistäminen samassa asussa sopii tähän pukeutumistapaan erittäin hyvin. Matta sametti kulutetun puuvillan rinnalla, jersey sifonkiyksityiskohdan kanssa, tällaiset yhdistelmät tuovat syvyyttä ilman lisäkoristeiden tai koruja tarvetta. Joskus yksi tummakivinen sormus tai nahkavyö riittää tekemään kokonaisuudesta viimeistellyn.

Kiinnostavaa kyllä, Bauhausin vaikutus ei rajoitu yhteen alagenreen. Se näkyy sekä post-punkin minimalismissa että monikerroksisemmissa asuissa, jotka ammentavat goottisen teatteriskenen perinteestä, jonka juuret ulottuvat legendaariseen Batcave-klubiin. Tämä osoittaa, että tyyli ei ole lukittu yhteen lokeroon, vaan antaa edelleen tilaa omille tulkinnoille, riippumatta siitä, kuinka kauan on ollut kiinnostunut tästä pukeutumistavasta. Samalla on hyvä muistaa, että itse subkulttuuria kuvaavalla sanalla on mielenkiintoinen historia, sillä gootti-nimen alkuperä on yllättävä.

Bauhaus ja goottityyli: mistä tämä tyyli oikeasti on peräisin

Bauhaus ei keksinyt goottityyliä valmiina reseptinä, mutta se loi visuaalisen kielen, jota muut alkoivat jäljitellä ja kehittää edelleen. Heiltä on peräisin se karkeuden, dramaattisen kontrastin ja mittasuhteiden yhdistelmä, jonka tunnistamme nykyisissä goottilaisissa asuissa. Heidän vaikutuksensa ei ole pelkästään historiallinen, se näkyy vaatteissa, joita voi ostaa juuri nyt.

Jos haluat rakentaa tähän tunnelmaan sopivia asuja, käy katsomassa Gotyka-goottivaatetuskokoelmaa, josta löydät väljät paidat, pitkät takit ja muita vaatteita, jotka sopivat hyvin tähän tyyliin.